Tulosta
Kuinka saadaan nopeampi mobiilinetti ?

Nopeampi mobiilinetti


Kuinka oli ennen - kun vielä oli toimiva netti

Meillä oli toimiva netti, mutta Telia halusi väkisin viedä sen meiltä vaikka ei ole kyennyt toimittamaan korvaavaa nettiyhteyttä. Simmejä jakelevat rahalla verkkokaupasta, kokeile toimiiko.

Ovat vain päättäneet, että on vanhanaikaista antaa asiakkaan käyttää toimivaa palvelua ja tilalle jollakin konstilla saatava epäluotettava säästä yms. riippuva jonkinlainen signaali.

Asiakas ei ole keskiössä, vaan pakko tuoda seuraava vanheneva mobiilitekniikka, että voidaan sitä seuraavaa testailla ja saada sille maksaja. Perusongelma ei katoa minnekään: tukiasemat ovat liian harvassa. Siihen ei investoida eikä 200:n "lakiasiantuntijamme" ymmärrys riitä lailla ohjaamaan tärkeän infran päivitystä toimivammaksi. Vaikka toimiva malli olisi kloonattavissa sähköverkosta. Operaattorit vie 200 edustajaamme kuin pässiä narussa. Valta on annettu operaattoreille.

Ohessa lyhyt versio siitä, miten voikaan Telian palvelu mennä asiakkaan kannalta ihan hirveäksi. Asiakas ei ole enää todellakaan keskiössä. Kuinka oli ennen - kun vielä oli toimiva netti

Laitepaketti

Jos sijainti ei ole mastojen lähellä, niin hanki AINA reititin, jossa on mahdollista käyttää ulkoisia antenneja. Nopeudet ovat ihan eri luokkaa ulkoisilla antenneilla.
  • mimox2=2 antennia, reitittimessä liitin kahdelle ulkoiselle antennille
  • mimox4=4 antennia, reitittimessä liitin neljälle ulkoiselle antennille


Huom: Tarkista paneeliantennista, onko sisäänrakennettuna 2xmimo tai 4xmimo. Suunta-antennit yleensä on vain yksi, jolloin tarvitaan niin monta kuin on liittimiä reitittimessä. Muissa kuin suunta-antenneissa on yleensä vähintään 2xmimo = 2 kaapelia reitittimeen. Suunta-antennipari asennetaan yleensä 45 asteen kulmaan toisiinsa nähden. Jos oletettu taajuus on 800 Mhz, niin optimi etäisyys antennien välillä reilu 70 cm. Ko. erolla toimii ok myös muilla taajuuksilla. Vastaavasti väli paneeliantenneissa.

Mitä edellä toimiva laitepaketti kustantaa? reilu 700 e (sis. alv) + asennus + tarvittava lisäsuoja, jos kohde on useamman tukiaseman alueella. Lisäsuoja asennettava itse, mutta saat siitä ohjeet - ei ole vaikea. Lisäsuojalla heikennetään muiden tukiasemien vaikutusta antenniin.

Reititin sisältää myös Wifi:t 2,4 GHz ja 5,0 GHz sekä Mesh-tuen lisätukiasemille. Ns. Wifi6 eli giganopeudella myös langaton. 5G radiopiiri kykenee yli 5 Gbps nopeuksiin, mutta Suomessa käytännössä 1 Gbps on teoreettinen maksimi.

Käytännössä tarvitaan läpivienti antenneille sisältä ulos. Jos tukiasemaan vapaa ja esteetön suunta, niin antennit voi asentaa myös seinään. Ei tarvitse välttämättä mastoasennusta. Testissä tulee vastaus tuohonkin. Kaapelien jatkamista ei 5G tekniikassa suositella, koska signaalin voimakkuus heikkenee nopeasti pidemmillä kaapeleilla. Jos tarve jatkaa kaapeleita, niin mielellään 0- tai matalahävikkikaapeleilla.


Testattu käytännössä - marraskuu 2023

  • olemassa oleva 4G-netti (800 Mhz, band 20) kahdella Iskran suunta-antennilla, operaattori (Telia) käyttää samoja
  • testattu neljällä eri reitittimellä, kaksi Telian toimittamaa ja kaksi muualta hankittua 2020 jälkeen
  • latausnopeus vaihteli 13-23 Mbps ja lähetys 10-16 Mbps
  • vaihdettu uusinta tekniikkaa sisältävä reititin ilman mitään säätöjä 4G SIM:llä edelleen:
    • latausnopeus kokoajan ollut yli 50 Mbps = vähintään kaksinkertainen
    • lähetysnopeus ei niin radikaali lisäys - 17-24 Mbps
  • vaihdettu uudet paneeliantennit kaksi kpl, kytketään reitittimeen mimox4 tekniikalla
    • reitittimeen SIM, jossa on 5G, reitittimeen 5G asetus päälle
    • latausnopeus kokoajan ollut yli 100 Mbps Mbps = noin viisinkertainen lähtötilanteeseen verrattuna
    • lähetysnopeus ei niin radikaali lisäys: yli 20 Mbps kokoajan


Tammikuun alun 2024 pakkasissa (-30C) vanhalla Telian tekniikalla lataus n. 25 Mbps, lähetys n. 30 Mbps. Tilalle Telewellin reititin, lataus yli 120 Mbps ja lähetys samaa tasoa 30 Mbps. Sama SIM, samat antennit 2 kpl.

Kun Telewelliin kiinni kaikki 4 antennia, niin latausnopeus jopa yli 170 Mbps ja lähetys jonkin verran yli 30 Mbps. Rajoitteena liittymä? Wau.


DNA 5G 150 Mbps liittymä, 4xIskra suunta-antenni, Telewell reititin
Vertaa nykyistä tilannetta edellä tehtyihin mittauksiin operaattoritekniikalla tehtyihin.
  • Latausnopeus aina yli 70 Mbps, ennätys 172 Mbps
  • Lähetys 15-25 Mbps, jopa 30 Mbps
  • Kumpi asetuksissa: 5G vai LTE? Riippuu paikasta. Jos 5G kaista kapea esim. 10 MHz, voi hyvä 4G, 20 Hz kaistalla ollakin 4xmimolla parempi. Kokeilemalla selviää.
Raudalla on iso merkitys, etenkin radiopiirillä.

Puhelimissakin prosessori ratkaisee kuuluvuuden

Puhelimissa Qualcommin Superdragon 888 (X60 radiopiiri) tai etenkin uudemmat, joissa radiopiiri vähintään X62, niin nopeudet ovat moninkertaisia esim. Samsungin omiin piireihin. Snapdragon® 6 Gen on jo X62 radiopiiri.

Kaikki uudemmat Qualcommin Superdragon 7 Gen ja 8 Gen antaa kovat nopeudet verrattuna korvaaviin piireihin. Apple palaa 2024 Qualcommin piirien käyttäjäksi. Toki Applen 13, 14 ja 15 malleissa on myös hyvä radiopiiri. Myös puheen laatu paranee huomattavasti heikossa kentässä. Hurjat erot radiopiirien välillä.



Miksi kävi näin?

Reitittimessä on käsittääksemme markkinoiden paras 5G-radiopiiri ja antennit parasta mitä tiedämme.



Mittaa nettiä - oikeaa tietoa verkoista

Operaattoreiden kuuluvuuskartat ovat matematiikan tulosta, ei mittauksen. Osa kartoista kaikkea muuta kuin voisi päätellä toimiiko 4G tai 5G ja miten hyvin. Esim. CellMapper ja nPerf kertoo jo paremmin.

Mittaus yhteiseksi hyväksi

Kaikki mittauksia käytettäessä, kun halutaan mitata mobiiliyhteyttä, ota langaton verkko (wlan, wifi) puhelimesta pois päältä.

Mittaa erilaisissa sääolosuhteissa. Mittaa käyttökohteessa, missä käytätkin puhelinta: töissä, kotona, matkalla.
  • CellMapper vanhin jo monossa suhteessa todella palveleva. Miinuksena on ettei ole 5G/700 Mhz verkkoa tukeva. Vain "kaupunki" 5G tuettuna. Sovellus puhelimiin Cellmapper. Kirjautumalla tiedot siirtyvät muidenkin käyttöön. Antennien suuntaus: Suuntaa sopivaan mastoon, katso CellMapper palvelusta mastot. Valitse Yhteysverkko - Telian ja DNA:n yhteisverkko. Tai Elisa. Läntisessä Suomessa kullakin operaattorilla oma verkko. Palvelusta näet missä mastot ovat ja minne keilat suunnattu.
  • Bittimittari on Viestintävirastomme oma ohjelma, jota kaikkien tulisi käyttää, jotta Viestintävirasto saa todellista tietoa mobiiliverkoistamme. Voi mitata jatkuvana, suositellaan.
  • nPerf, sovellus puhelimeen nPerf. Kirjautuneiden käyttäjien mittaukset näkyy myös muille. Väri kertoo onko 5/4/3/...G yhteys. Karttanäkymässä voi kirjautunut käyttäjä reaaliajassa nähdä mikä xG kullakin hetkellä käytössä. nPerf sisältää myös laajemman nopeustestin kuin muut: Testaa erilaisia palveluja kuinka toimivat sillä hetkellä.

Sovelluksia mobiililaitteisiin mobiiliverkkojen tutkimiseen

  • CellMapper - myös tiedonkeruu yhteiseen karttaan
  • Bittimittari.fi
  • nPerf - myös tiedonkeruu yhteiseen karttaan
  • G-NetTrack Lite
  • NetMonster
  • OpenSignal - myös tiedonkeruu yhteiseen karttaan
  • Network Cell Info Lite
  • Ooklan Speedtest nopeusmittaukseen


Millaisia nopeuksia tarvitset?

Kun selailee nettiä, ei tarve ole kovinkaan kummoinen tai käytät esim. sähköpostia. 1 Mbps saa tietoa haettua, mutta kuvatkin tulee jo vähän verkkaisesti. Eniten nopeutta tarvitaan videopalvelujen käyttöön, ohessa eri videolaatujen tarpeet. Muistettava, että suurissa datasiirroissa n. 8% vie itse nettiprotokolla, joten jos tarvitset datalle 10 Mbps, niin nettinopeuden on oltava yli 11 Mbps koko ajan, ettei lähetys pätki.
  • IPTV, ei HD - 2 Mbps saa jo peruslaatua videotoistoissa (SD)
  • HD videot - yli 5 Mbps tarvitaan
  • FullHD videot - yli 10 Mbps tarvitaan
  • 4K videot - yli 25 Mbps tarvitaan


Lähetysnopeudella on merkitystä, kun lähetät ulospäin jatkuvaa kuvaa tms. Jos tarve käyttää videoneuvottelussa FullHD tasoa, esim. etälääkäri tms, niin lähetysnopeudenkin on oltava reilusti yli 10 Mbps. Valitettavasti mobiiliyhteyksissä on lähettävässä usein nopeudet reilusti alle latausnopeuden. Tekee kaksisuuntaisista videoneuvotteluista haastavia, lähtevän kuvan tasoa tiputettava HD tai jopa SD tasolle. Samoin etätyö muuttuu haastavaksi, jollei lähettävä ole "muutaman Mbps:n" verran.

Isojen tiedostojen käsittelyssä nopeus on kiva, mutta siirtyy ne hitaammallakin. Vie vain aikaa.

Yleisesti latausnopeus 10-20 Mbps ja lähetys 3-5 Mbps riittää hyvin yhdelle käyttäjälle suurimpaan osaan tarpeista. Mutta jos samaan aikaan on käytössä joku IPTV laite (digiboksi tms.), niin tarvitaan HD laadussakin lisää n. 11 Mbps.

Yleisesti yli 100 Mbps latausnopeutta tarvitsee aniharva perhekään. Pelivaatimukset eivät ole kokemuskannassamme, joten niiden kannalta ei tietoa. Niissä viive on merkityksellinen ja heijaus (jitter). Vaatimissa käyttötapauksissa valokuitu tai kuparijohdin vaaditaan. Se, että esim. laitepäivitys muutama gigatavu kestää minuutin tai puolituntia, ei ole oikeasti merkitystä latausnopeudella.

Esim. 4 MT:n tiedosto 10 Mbps yhteydellä kestää n. 4 s, 2 Mbps yhteydellä alle 20 s.

Esim. 2 GT:n laitepäivitys 10 Mbps yhteydellä kestää puolisen tuntia, 2 Mbps yhteydellä lähes 2 h 30 min. 100 Mbps yhteydellä kolmisen minuuttia. Mutta onkin sitten toinen asia, antaako palvelin yhdelle käyttäjälle ko. teholla.

Oheismateriaalia